 |
|||||||||||
|
|
|
|
Palaute ja kysymykset: |
|
|||
|
|
|
|
|||
 |
|||||
|
Kuva: Täysikasvuinen naaras tulee sukukypsäksi lähestyessään 20-25cm aikuiskokoa. Uroksen koko aikuisena on noin 15cm. Sukupuolen suo- ja vesikilpikonnilta tunnistaa jos 1-2 vuoden iässä mm. kilven ja hännän muodon perusteella. Vesi- ja suokilpikonnilla sukupuoli voidaan tunnistaa noin 1 - 2 vuoden iässä. Määritys tehdään konnan ulkoisten merkkien perusteella. Esimerkiksi punakorvakilpikonnaurok- sella häntä on pitkä ja vankan oloinen, kun taas naaraan häntä on tyvestä paksu, lyhyt ja laihan oloinen. Uros on kooltaan naarasta pienempi ja sen etujalkojen keskimmäiset kynnet kasvavat huomattavasti pidemmiksi kuin etujalkojen reunimmaiset kynnet. Naaraalla etujalkojen kaikki kynnet ovat yhtä pitkiä. Kynsiä ei saisi leikata, koska vesikilpikonnat tarvitsevat niitä sekä syömisessä että kuivattelemaan nousemisessa. Uros on täysikasvuisena noin 15 cm pituinen (SCL eli suora kilven pituus), kun taas naaras on 20 - 25 senttimetrin kokoinen. Painoa täysikasvuisella uroksella on 550 - 800g, kun taas naaraan paino on 1000-2000g välillä. Lisääntyminen Vesi- ja suokilpikonnat lisääntyvät munimalla. Ne lisääntyvät myös vankeudessa, mutta ilman hautomista poikasia ei kuoriudu. Jos et itse pysty tarjoamaan pysyvää kotia punakilpikonnan poikasille, älä aloita munien hautomista lainkaan. Varsinkin punakorvakilpikonnia, joita entiset omistajat haluavat antaa pois, on todella surullisen paljon. Kotia odottavia hylättyjä punakorvakilpikonnia on runsain määrin hylättynä löytöeläinkotien nurkissa ja likaisissa hoitamattomissa akvaarioissa ja useimmiten vesikonnan sairastumisen syy on juuri hoidon laiminlyönti – likainen akvaariovesi. Tilanteen vuoksi vesi- ja suokilpikonnien lisäännyttämistä ja munien hautomista ei suositella lainkaan. Vesi- ja suokilpikonnat ovat Suomen huonoiten hoidettuja lemmikkieläimiä. Jos haluat hankkia enemmän kuin yhden vesikilpikonnan, kannattaa muistaa että sukukypsiksi tullessaan ne eivät välttämättä enää tule toimeen keskenään ja voit joutua ostamaan jokaiselle kilpikonnalle oman akvaarion. Reviiritaisteluissa kilpikonnat voivat haavoittaa toisiaan jopa kuolettavasti. Jos haluat itsellesi konnalajin, jonka poikasia on kannattavaa ja myös suositeltavaa lisäännyttää Suomen oloissa, kannattaa valita jokin maakilpikonnalaji. Niiden poikaset ja myös aikuiset yksilöt ovat haluttuja lemmikkejä – ja lisäksi suomessa syntyneet poikaset vähentävät luonnosta maahan tuotujen kilpikonnien määriä ja näin luonnonkannat saavat olla yhä enenevässä määrin rauhassa. Sukukypsät vesikilpikonnanaaraat munivat vuosittain useaan kertaan hedelmöittymättömiä munia myös ilman urosta, mutta ilman hedelmöittymistä naaraan munimista munista ei kehity poikasia. Munimista varten on naaraalle hyvä järjestää rauhallinen paikka, jossa se saa kaivella takaraajoillaan kuoppia esim. lannoittamattomaan turpeeseen. Usein konna suostuu kuitenkin munimaan vain akvaarioonsa ja munat tulevat syödyiksi. Tämä likastaa veden nopeasti. Munia huomaa olevan tuloillaan kun tarkkailee naaraan käytöstä, levottomuus, ruokahaluttomuus ja takaraajoilla kaivaminen ovat merkkejä munintahommista.
|
|||||
