|
|
|
|
Kuvassa kreikanmaakilpikonnan poikanen (2,5 -vuotias) karanteenilaatikossa syömässä Nutrobalilla höystettyä salaatinlehteä. Jotta konnan ravinto pysyisi monipuolisena ja jotta voisi jälkikäteen muistella mitä on antanut konnalleen minäkin päivänä, kannattaa kirjata viikottain konnan kuulumiset ja syömiset/tarjottu ruoka esim. ruutuvihkoon, jota voi pitää ruokapäiväirjan tai hoitopäiväkirjan tapaan.
|
|
Ruokapäiväkirja
Ruokapäiväkirjan pitäminen maakilpikonnan hoitamisen ohella on todella hyvä apuväline ongelmien jäljittämiseen ja paastopäivien ajankohtien muistissa pitämiseen. Varsinkin nuorille maakilpikonnille olisi hyvä pitää kirjaa siitä mitä konnalle on milloinkin tarjottu, mitä tarjotuista ruuista on syöty, milloin pidetty paastopäivä, milloin punnittu ja pituus mitattu, milloin ollut kylvyssä jne. Ruokapäiväkirjan etuja on se, että sieltä on helppo tarkistaa milloin puolittainen talvilepo tai talvihorros on alkanut, milloin on pitänyt viikottaiset paastopäivät, milloin konna on ollut syömättä ja milloin ollut mitäkin oireita.
Ruokapäiväkirjan avulla voi suhteuttaa konnan kasvamista ja painon lisääntymistä, kun tietää minkä verran laittaa ruokaa tarjolle ja arvioi päivittäin minkä verran konna on syönyt. Sitä syödyn ravinnon määrää voi sitten joko enentää tai vähentää - sen mukaan kasvaako konna liian hitaasti tai liian nopeasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että varsinkin pikkukonnilla painoon vaikuttaa pissimiset ja kakkimiset ja tietysti myös juomiset / juomatta jättämiset. Lisäksi eläinlääkärikäynnit helpottuvat, kun on mustaa valkoisella, kuinka kauan konna on oireillut ja milloin vastaavaa ollut viimeksi. Eläinlääkärin kannalta tärkeitä tietoja on mitä konna on syönyt, minkä verran konna painaa, kilpikonnan pituus, vietetyt talvilevot ja mahdollisten oireiden alkamisaika. Ruokapäiväkirjan pitämistä vartenvoi ladata word -tiedostona tallennetus taulukkopohjan, jota voi tulostaa omaa käyttöä varten. Lisäksi alla HTML-pohjainen taulukkopohja, joka on hieman kapeammalla mallilla toteutettu, kentät silti samat.
|
Päiväys
|
Mitä tarjottiin ruuaksi?
|
Mitä konna söi?
|
Pissi / kakki
|
Pituus, paino, kylpy, paasto, lattialla, etc.
|
|
Ma
|
|
|
|
|
|
Ti
|
|
|
|
|
|
Ke
|
|
|
|
|
|
To
|
|
|
|
|
|
Pe
|
|
|
|
|
|
La
|
|
|
|
|
|
Su
|
|
|
|
|
|
Esimerkkejä tarjolle laitettavasta ruuasta ja sen määrästä
|
|
|
Kuvassa talouspaperin päällä pienen nelivarvasmaakilpikonnan ateria. Aterian suuruuteen vaikuttaa myös se, että kyseinen pikkukonna vietti sillä hetkellä puolittaista lepoaan ja suurinpiirtein samankaltainen annos sille tarjottiin puolittaisen levon aikana joka kerta levolta herätettäessä. Osa jää aina syömättä. Kyseessä olevat voikukan lehdet ovat kooltaan hyvin pieniä, ehkä etusormen paksuisia lehtiosasta, suurinkin ehkä kahden etusormen levyinen. Kyseessä ei siis ole mikään suuri annos. Kyseisellä konnalla on mittaa 64 mm (6,4 cm SCL) ja painoa 65g. Huomaa erityisesti lehtevien kasvien suuri määrä, verrattuna meheviin vihanneksiin (yksi pieni pala parsakaalia). Tässä annoksessa kuivattuja lehtiä ovat kaikki muut paitsi voikukan ja salaatin lehdet.
|
|
Keräämme näille sivuille esimerkkikuvia eri vuodenaikoina ja eri tilanteissa eri kokoisille ja ikäisille konnille annettavista ruokamääristä. Ensimmäisenä pienelle alle kahden vuoden ikäiselle nelivarvaskilpikonnalle puolittaisen levon aikana tyypillinen “herättelypäivän” annos.
|
|
|
Kuvassa sama annos pienelle kahvinaluslautaselle levitettynä. Päälle on lisätty saksilla pilkottua heinää ja nutrobal -vitamiinia, jotta konna saisi tarvitsemansa kuidun ja vitamiinit ruuan mukana. Pilkottuna annos vastaisi ehkä hieman yli puolta desiä sapuskaa. Tavallisena päivänä talvilevon ulkopuolella samankokoiselle kreikankonnialle annettava määrä olisi puolet tuosta annoksesta. Mutta puolittaiselta levolta joka neljäs päivä pikkukonnaa herätellessä annos olisi varmasti lähelle samaa suuruusluokkaa.
|
|
Palaa sivun alkuun
|
