|
|

|
|
Kuva Suomessa syntyneestä nelivarpaan poikasesta, ikää konnalla runsaat 1 vuotta. Kasvattaja Niina Hallikainen, omistaja Asta Airikainen. Pienistä maakilpikonnista helpoiten sairastuvat ulkomailta tuodut konnanpoikaset ja nuoret konnat, eläinkuljetuksiin liittyvän stressin takia. Poikasista hyväkuntoisimpia ja terveempiä ovat Suomessa syntyneet maakilpikonnan poikaset. Niitä voi tiedustella kasvattajalta.
|
|
Kenellä vastuu lemmikistä
Miksi maakilpikonnia ostetaan lemmikeiksi? Syitä voi olla monia, mutta kysymystä kannattaa kysyä itseltäänkin. Miksi juuri minä haluan maakilpikonnan? On myös hyvä miettiä millaisen vastuun maakilpikonnan ostaja ottaa kannettavakseen. Hyvin hoidettu maakilpikonna elää 50 -vuotiaaksi, mutta joskus jopa 100 -vuotiaaksi. Onko minulla aikaa lemmikille, senkin jälkeen kun siitä on kasvanut lautasenkokoiseksi? Onko elämässäni tilaa lemmikille, joka elää ihmisiän pituuden? Jos taas kilpikonna otetaan lapselle lemmikiksi, oletko vanhempana valmis hoitamaan kilpikonnan, senkin jälkeen kun lapsi ei enää ole kiinnostunut kilpikonnasta, koska se nukkuu niin paljon? Lapsi ei voi ottaa lemmikistä todellista vastuuta, sillä hän on vasta lapsi, vastuu kuuluu perheessä vanhemmille. Kylmä tosiasia on se, että eläimen hoitamatta jättäminen voi johtaa syytteeseen eläinrääkkäyksestä. Eläinrääkkäys ei tarkoita välttämättä, että lemmikkiä olisi pahoinpidelty, jo hoitamatta jättäminen tai hylkääminen riittää.
Ostaja ja myyjä
Myös myyjällä on vastuu. Hänen vastuunsa on kertoa ostajalle minkä kokoiseksi lemmikki kasvaa, mitä erityisvaatimuksia sillä on ja kuinka pitkän aikaa eläin elää. Ostajan vastuu alkaa heti ostopäätöksen jälkeen. ostajan olisi myös hyvä kysellä myyjältä ja olla muutenkin itse aktiivinen tiedon hankkimisessa. Jos todella olet valmis ostamaan maakilpikonnan olet myös valmis uhraamaan aikaa tiedonhankkimiseen ennen kilpikonnan ostamista. Jos taas itse olet myymässä kilpikonnaa tai muuta matelijaa voit kysellä ostajaehdokkaalta ruokinnasta, hoidosta ja elinolosuhteiden vaatimuksista eli siitä mitä tuleva ostaja tietää kilpikonnasta. Näin voit karsia pois ne ostajat, joilla ei ole riittäviä tietoja tai kiinnostusta maakilpikonnien hoitamisen suhteen. Myös hinta on hyvä pitää riittävän korkealla, jotta lemmikki saa varmasti hyvän kodin. Kalliin maakilpikonnan ostaja harkitsee useampaan kertaan, eikä ota lemmikkiä kevein perustein tai hetken mielijohteesta.
Maahantuoja ja kuollut konna
Jos eläinkaupasta ostettu konnasi sairastuu ja kuolee, ota yhteys konnan myyneeseen eläinkauppaan. Kerro tilanne ja kysy onko maahantuojalla sopimusta EELAn tai muun tahon kanssa, joka voi tutkia konnan kuolinsyyn. Toimita konna eläinkauppaan, jolloin eläinkauppias toimittaa konnan tutkittavaksi maahantuojalle. Pyydä, että eläinkauppias kertoo sinulle mikä konnaa vaivasi ja mihin se kuoli, heti kun hän saa siitä tiedon. Kysy voiko konnasta saada korvausta (yleensä ostaja saa uuden konnan tilalle tai saman summan lahjakorttina eläinliikkeeseen). Jos maahantuojalla ei ole sopimusta konnan kuolinsyyn tutkinnasta EELAn tai muun tahon kanssa, vie konna EELAan itse. Säilytä kuollut konna jääkaappilämpötilassa, pienessä pahvilaatikossa - ellet voi heti viedä sitä EELAan tutkittavaksi. lähimmän EELAn toimipisteen löydät EELAN nettisivuilta. Kun olet saanut konnastasi EELAlta lausunnon, voit toimittaa sen eläinkauppaan ja pyytää heitä neuvottelemaan maahantuojan kanssa korvauksesta. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kuollut lemmikkieläin tulisi korvata, jos se on kuollut 6kk:n sisällä ostohetkestä. Tämä koskee ainoastaan eläinkaupoista ostettuja konnia.
Nirri pois?
Maakilpikonnaa ei saa lopettaa itse. Sen tekee vain ja ainoastaan eläinlääkäri ja lopettamiseen pitää olla todellinen syy, kuten eläimen kuolemaan johtava sairaus. Maakilpikonnaa ei saa myöskään ”vapauttaa luontoon”, sillä mitä todennäköisemmin se ei selviä siellä, eikä myöskään kuulu sinne. Jos kilpikonnan omistajan jaksaminen loppuu, tulisi ainakin kantaa se vastuu itse ottamastaan lemmikistä, että etsii sille hyvän kodin, jossa on asiantuntevat, konnanhoidosta selvillä olevat, uudet omistajaehdokkaat.
Maakilpikonna sairastaa
|

|
|
Kuvassa nelivarvasmaakilpikonnanaaras kävelemässä lattialla. Täysikasvuisen kilpikonnat ovat yleensä huomattavasti vähemmän alttiita sairastumisille kuin pienet ja nuoret maakilpikonnat. Täysikasvuisille maakilpikonnille lattia on (ahtaaseen terraarioon verrattuna) paras paikka vaeltaa, jotta konna säilyisi aktiivisena ja terveenä. Yöksi konnat voi hyvin laittaa lattialla sijaitsevaan tilavaan terraarioon.
|
|
Kun konna sairastuu, sen tulee saada asianmukaista hoitoa. Eläinlääkäriin on syytä olla varaa, samoin lääkkeisiin, joita konna ehkä tarvitsee. Konnaa ei saa jättää hoitamatta. Lisäkuluja tulee myös, jos joutuu lähtemään maakilpikonnan sairastuttua näyttämään sitä kauemmaksi eläinlääkäriin. Varsinkin vakavissa tapauksissa kannattaa tehdä reissu eläinlääkäri Johanna Raulion luo Vantaalle. Elävän eläimen terveyden ja hyvinvoinnin arvoa kun ei tulisi mitata rahassa, vaikka länsimaissa usein niin käykin. Elävä lemmikki on paljon tärkeämpi asia, kuin lovi kukkarossa. Maakilpikonna voi kärsiä omistajan viitsimättömyydestä lopunikäänsä. Näin käy esimerkiksi, jos paastopäiviä ei pidetä, kalkkia ja vitamiineja ei anneta, ruokaa annetaan liikaa ja vääränlaista, UV-lamppu jätetään ostamatta tai varomattoman käsittelyn takia konna putoaa lattialle ja sen kilpi halkeaa. Maakilpikonnan hoidossa on useita asioita, joilla voi tietämättömyydessään aiheuttaa kärsimystä lemmikilleen.
Palaa sivun alkuun
|