 |
|||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
Palaute ja kysymykset: |
|
|||
|
|
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kuvassa 4,5 -vuotias Kreikankonna syömässä kuivia heiniä ja lehtiä. Konnan hoitamisessa suurin kulmakivi on ehdotomasti konnan ruokinta ja sen ohella konnan kasvun seuraaminen. Liian nopea kasvu johtaa helposti epämuodostumiin kilvessä (kuten yllä) ja aika usein myös muunlaisiin ongelmiin terveyden kanssa. Espanjan maakilpikonnan (Testudo craeca), kreikkalaisen maakilpikonnan (Testudo hermanni) ja muiden ns. normaalinmuotoisella kilvellä varustettujen maakilpikonnalajien suhteen tärkeä laskennallinen arvo on tohtori O.F. Jacksonin vuonna 1980 Small Animal Practise –lehdessä julkaistu ns. Jacksonin arvo (englanniksi Jackson Ratio), jota yhä käytetään luonnossa hibernoivien (talvihorros) maakilpikonnien kunnon ja kasvun arvioinnissa. Jacksonin arvo liittyy tieteellisiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu tiettyjen maakilpikonnalajien terveiden yksilöiden kasvukäyriä SCL pituusmitan ja painon suhdelukeman kautta. Tortoise Trustin sivujen mukaan Jacksonin arvoa ei tulisi käyttää sellaisten lajien kuten nelivarvasmaakilpikonnien (Testudo horsfieldii) mittaamiseen, sillä T. horsfieldin ruumiinmuoto on lyhyt ja neliömäinen, jolloin arvoksi saadaan ylipainoisen konnan arvoja, kun taas T. marginataa eli reunuskilpikonnaa mitatessa, joka on pitkän ja kapean omainen kilveltään, saadaan alipainoisen kilpikonnan arvoja vaikka konna olisi lajityypillisesti täysin normaalipainoinen. Se ei myöskään sovellu sellaisten trooppisten lajien mittaamiseen, jotka eivät luonnossa vietä talvihorrosta. Tällainen on esimerkiksi leopardikilpikonna (Geochelone pardalis). Tortoise Trust suositteleekin Jacksonin arvon käyttämistä vain espanjan ja kreikanmaakilpikonnille. Hieman yli yhden yksikön (1.0) poikkeama keskiarvosta alaspäin tarkoittaa sitä, että maakilpikonna on alipainoinen ja sillä on mitä todennäköisimmin vakavia sairauksia. Tällainen maakilpikonna heikkenee helposti niin huonoon kuntoon, ettei edes paras mahdollinen hoito voi enää pelastaa kilpikonnaa. Jos taas maakilpikonnan Jacksonin arvo on 1.0 yksikköä suurempi kuin keskiarvo, kilpikonna on ylipainoinen. Ylipaino voi aiheuttaa sisäelinten pahan rasvoittumisen joka johtaa hankaliin terveydellisiin ongelmiin ellei asiaan puututa ajoissa. Sillä voi myös kotioloissa arvioida onko kilpikonna heikossa kunnossa, normaalissa kunnossa vai onko sillä liikaa painoa. Jacksonin arvon saa laskettua maakilpikonnalleen seuraavalla tavalla. Ensimmäiseksi mitataan eläimen paino. Tulos olisi hyvä olla esimerkiksi 104 grammaa eli gramman tarkkuudella ja grammoissa ilmoitettuna. Seuraavaksi tulisi mitata maakilpikonnan suora kilven pituus eli SCL. Kilpikonnan pituus eli SCL Kilpikonnalla kaksi oleellisinta mittaa mitä tarvitaan sekä eläinlääkärissä että kotioloissa kasvun
Kuvassa kreikanmaakilpikonnanpoikanen ihmettelemässä digitaalisen kameran ääntä ja punaista tarkennusvaloa. Aivan pienet kilpikonnat eivät ole niin uskaliaita kuin tämä 2,5 vuotias konnanpoikanen. Vanhemmiten konna voi kokea esim. kameran kilpailijakseen ja koittaa haukata siitä palasen tilaisuuden tullen - varsinkin, jos kamera on tumman harmaa. Tietyt värisävyt tuntuvat aikuisista konnista meilenkiintoisille esim. harmaan vihreä, tumman harmaa ja ruskea. Keltainen on aina syötävää, mainoslehtisen keltaiset kohdat voivat löytyä reijällisinä konnan jäljiltä. Konnat pystyvät siis näkemään värejä. Myös hajut ovat konnalle tärkeitä esineisiin ja ruokiin tutustuttaessa. SCL arvon mittaaminen Suora kilven pituus (SCL) mitataan piirtämällä paperille suora viiva kahden erikseen merkityn pisteen välille. Maakilpikonna asetetaan varoen paperin päälle ja laitetaan lyijykynällä pienet merkit hännän kohdalle, siihen mihin kilpi loppuu ja toinen pään kohdalle. Kilpikonna laitetaan takaisin terraarioon ja näiden pisteiden välille piirretään suora viiva viivottimella, joka sitten myös mitataan. Näin saatu tulos on maakilpikonnan suora kilven pituus, SCL (Straight Carpage Length). SCL mittaa ei voi mitata mittaamalla kaartuvan kilven pituus, sillä silloin ei enää saada Jacksonin arvoillakaan oikeita tuloksia. Jacksonin arvon laskemiseksi tämä tulos pitäisi mitata senttimetrien (cm) sijaan millimetreinä. Tällöin esimerkiksi 6 cm ja 3mm olisi 63 millimetriä (mm). Riittävä tarkkuus ei suinkaan ole siis pyöristetty 6cm, vaan tarvitaan senttimetrin kymmenesosatkin. Summittainen tai pyöristetty noin arvio ei siis kelpaa tähän tarkoitukseen. Kaikkein paras tulos saadaan, jos ostetaan ns. työntömitta rautakaupasta tai muusta työkaluja myyvästä kaupasta ja mitataan varovasti ylhäältäpäin kilpikonnan kilpi pään ulostulo kohdasta hännän alkupäähän saakka. Jos kilpikonna temppuilee, eikä suostu olemaan mitattavana, työntömitalla voidaan mitata paperiin merkittyjen pisteiden väli. Paperille piirtämisen voi tehdä myös suoraa millimetripaperille, josta näkee tuloksen myös aika tarkkaan. Jacksonin arvon laskeminen Kun nyt edellisten kahden kappaleen perusteella olet mitannut SCL arvon ja painon tarkasti ohjeiden mukaan, voit laskea maakilpikonnallesi Jacksonin arvon. Arvon laskemisen kaava menee niin, että kilpikonnan paino (grammoina) jaetaan kilpikonnan SCL pituudella (mm). Näin saatua arvoa verrataan Jacksonin taulukon keskiarvoon. Jos keskiarvo alittuu 1.0 yksikön verran, kilpikonna on alipainoinen ja todennäköisimmin myös sairas, jos taas keskiarvo ylittyy 1.0 yksikköä, kilpikonna on ylipainoinen ja ruokavalion sekä omistajan ruokintatapojen muutos on syytä tehdä välittömästi. Alla Jarmo Perälän kirjasta Maakilpikonnat -kirjasta (Kustantaja Suomen Herpetologinen Yhdistys ry, 1997) otettuja Jacksonin arvoja, jotka ovat sovellettavissa 10 cm SCL pituisista maakilpikonnista aina 21,9 cm pituisiin maakilpikonniin asti.
Pituus millimetreinä Paino grammoina Jacksonin arvo (keskiarvo) Yläarvo Alaarvo 90 - 99,9 mm 175 - 215 g 1.98 yksikköä plus 0.27 miinus 0.27 100 - 100,9 mm 200 - 265 g 2.18 yksikköä plus 0.17 miinus 0.17 110 - 119,9 mm 255 - 350 g 2.64 yksikköä plus 0.26 miinus 0.26 120 - 129,9 mm 380 - 510 g 3.49 yksikköä plus 0.47 miinus 0.47 130 - 139,9 mm 450 - 650 g 3.90 yksikköä plus 0.61 miinus 0.61 140 - 149,9 mm 647 - 737 g 4.80 yksikköä plus 0.33 miinus 0.33 150 - 159,9 mm 700 - 907 g 5.36 yksikköä plus 0.63 miinus 0.63 160 - 169,9 mm 785 - 1075 g 5.40 yksikköä plus 0.53 miinus 0.53 170 - 179,9 mm 907 - 1250 g 6.13 yksikköä plus 0.64 miinus 0.64 180 - 189,9 mm 973 - 1550 g 6.57 yksikköä plus 0.78 miinus 0.78 190 - 199,9 mm 1240 - 1750 g 7.28 yksikköä plus 0.77 miinus 0.77 200 - 209,9 mm 1320 - 1828 g 7.88 yksikköä plus 0.77 miinus 0.77 210 - 219,0 mm 1375 - 2050 g 7.90 yksikköä plus 1.16 miinus 1.16 Taulukko on peräisin Jarmo Perälän Maakilpikonnat -kirjasta. Kustantaja Suomen Herpetologinen Yhdistys ry, Helsinki 1997, Offsetpaino Zobo oy. Kirjaa voi tilata suoraan Suomen Herpetologisen Yhdistyksen sivuilta.
Laskutoimitus ja taulukon Jacksonin arvon vertaaminen saatuun Jacksonin arvoon Laskutoimitus menee siis näin: Konnan paino (g) jaetaan konnan SCL pituudella (mm). Esimerkiksi 520g painoinen konna, jolla on pituutta 152mm (15,2 cm) saadaan (520/152) Tulos: 3,42. Tämä Jacksonin arvo 3,42 on nyt esimerkkikonnamme oma Jacksonin arvo. Sitten katsotaan taulukosta SCL millimetrien perusteella mikä olisi samalla rivillä ehdotettu ihannepaino. Katso mihin kohti konnasi paino sijoittuu ensimmäisessä sarakkeessa. 152mm pitkän kreikankonnan konnan ihannepaino löytyy seitsemänneltä riviltä josta nähdään sen pituisen terveen konnan ihannepaino 700g - 907g (rivi väritetty vaaleansiniseksi). Eli suoraan katsottuna tämän kreikkalaisen maakilpikonnan 520g paino on hiukka alakanttiin. Indeksin alin raja olisi siis konnalla painon suhteen 4,73 (Laskemalla: keskiarvo (5,36) miinus alaraja eli (0.63) josta tulee vastaukseksi 4,73). Tämän konnan Jacksonin arvo on 3,42 on alarajasta vielä alempana eli konna on alipainoinen. Voidaan olettaa että koska konna ei ole normaalipainoinen, sillä on ongelmia terveyden kanssa ja se on jollain lailla sairas. Esimerkin kilpikonnalta kannattaisi tarkistaa ulosteesta mahdolliset madot ja jos niitä ei löydy, viedä konna eläinlääkäriin tutkittavaksi, jotta sen tila ei heikkene ennestään. Jacksonin arvo ja nämä laskelmat sopivat ainoastaan Espanjan ja Kreikanmaakilpikonnille.
Pienten maakilpikonnien Jakcsonin arvo? Suomen Herpetologisen Yhdistyksen Jäsenlehdestä Herpetomanian vuoden 1995 kolmannesta numerosta (Vol 4. No. 3/1995) löytyy Jarmo Perälän kirjoittama artikkeli “Kahden Testudo horsfieldin kasvusta - kokemuksia, tuloksia ja vertailua.” Artikkelin sivulta 7 löytyy Taulukko, jossa on kuvattu nuorien, terveiden Kreikanmaakilpikonnien ja Espanjanmaakilpikonnien pituuteen ja massaan perustuvia viitteellisiä Jakcsonin arvoja.
Pituus Paino (keskiarvo - max) Jacksonin arvo (keskiarvo-max) 32 mm 9 - 10 g 0.28 - 0.31 35 mm 10 - 12 g 0.29 - 0.34 40 mm 16 - 20 g 0.40 - 0.50 45 mm 20 - 25 g 0.44 - 0.55 50 mm 28 - 38 g 0.56 - 0.75 55 mm 38 - 46 g 0.69 - 0.84 60 mm 50 - 61 g 0.83 - 1.02 65 mm 62 - 75 g 0.95 - 1.15 70 mm 76 - 90 g 1.09 - 1.28 Taulukossa kuvattu nuorien ja terveiden espanjan ja kreikanmaakilpikonnien pituuteen ja massaan perustuvia viitteellisiä Jakcsonin arvoja. Taulukko on julkaistu 1995 Herpetomanian kolmannessa numerossa Jarmo Perälän artikkelissa: “Kahden Testudo horsfieldin kasvusta - kokemuksia, tuloksia ja vertailua”. Taulukko soveltuu tällaisenaan vain Kreikankonnien ja Espanjankonnien kasvun seurantaan. Jos esimerkkikilpikonnamme SCL pituus on 7,0 cm, se muutetaan aivan ensiksi millimetreiksi pilkkua siirtämällä. Tulokseksi saadaan 70 mm. Tämän jälkeen konna punnitaan. Tulokseksi saadaan 66g. Katsomalla yläpuolella olevan taulukon vaaleanvihreällä taustavärillä varustettua riviä, nähdään, että terveellä konnalla, jonka pituus on 70 mm, painon tulisi olla 76 gramman ja 90 gramman välillä. Konna on siis hiukan alipainoinen. Kyseisellä kreikanmaakilpikonnalla on ennen punnitusta ollut vakava loistartunta ja toistuva silmätulehdus, mikä on ehkä vaikuttanut eläimen kuntoon ja siten myös painoon. Alipanoista konnaa ei tule laittaa puolittaiselle talvilevolle eikä talvihorrokseen.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
