Palaute ja kysymykset:
Ylläpito
Yhteyshenkilö
Maakilpikonna.com Tiimi

Kuva kreikkalaisen maakilpikonnanpoikasen CITES -todistuksesta. Aina alle 10 vuotiasta maakilpikonnaa ostettaessa tulee vaatia myyjältä Cites todistus, jos konna on tuotu ulkomailta. Kotimaassa syntyneelle riittää kasvattajan oikeaksi todistama syntymätodistus.

CITES – todistus

Maakilpikonnan ostamisen yhteydessä saatu CITES - todistus (Convention on International Trade in Endangered Species of wild flora and fauna) on osoitus siitä, että kilpikonna on tuotu maahan laillisesti. Toinen vaihtoehto laillisuuden osoittamiseen Suomessa tai vaikkapa Saksassa terraario-oloissa syntyneillä maakilpikonnilla on ko. poikasen kasvattajan kirjoittama Syntymätodistus, joka käytännössä siis vastaa CITES – todistusta. Yli 10 vuotta sitten maakonnien ja useiden muiden matelijoiden maahantuonti Suomeen oli kiellettyä, mutta silti tuona aikana maahan virtasi salakuljetuksen kautta luonnosta luvatta otettuja maakilpikonnia. Tämän vuoksi yli 10 vuotiailla maakilpikonnilla ei ole laillisuuden osoittavaa CITES-todistusta, sillä todistus tuli Suomessa voimaan vuonna 1976. Miltei kaikki yli kymmenvuotiaat maakilpikonnat ovatkin salakuljetettuja ja luonnosta kerättyjä yksilöitä. Eläinlääkäriin pääsee täysin riippumatta siitä onko konnalla CITES todistusta vaiko ei, päämerkitys todistuksella on pienten konnien laillinen maahantuonti ja sen edistäminen laittoman salakuljetuksen sijaan. Lisäksi vain CITES-todistuksella varsutettuja konnia saa kuljettaa EU -alueella rajojen yli.

Nykyään maakilpikonnia ja aiemmin maahantuontikiellossa olleita muita matelijoita saa tuoda myös Suomeen, mutta vain CITES – todistuksen kanssa. CITES – todistuksia myöntävät alkuperämaan viranomaiset tietyn kiintiön verran vuosittain ja tällä pyritään säätelemään ja pitämään maakilpikonnien luonnossa elävä populaatio sopivana. CITES – todistuksen tarvitsevat mm. leopardikilpikonna, espanjankilpikonna, kannuskilpikonna, reunuskilpikonna ja kreikankilpikonna eli kreikkalainen maakilpikonna. Leopardikilpikonnan poikasia tuodaan Afrikasta, kun taas muita CITES – todistuksen piiriin kuuluvia maakilpikonnia Itä- tai Keski-Euroopasta. Leopardikilpikonnan poikaset ovat usein luonnosta kerättyjä tietyn kiintiön puitteissa. Osa näistä yksilöistä on ns. tarhattuja maakilpikonnien jälkeläisiä, mikä tarkoittaa, että luonnossa syntynyt kantava emo tarhataan siihen saakka kunnes sen poikaset ovat kuoriutuneet. Samaa tapahtuu myös muiden CITES – todistuksen piiriin kuuluvien maakonnien suhteen.

Paras tulevaisuuden kehitys maakonnien osalta olisi, että Suomessa maakilpikonnien omistajat pitäisivät konnistaan huolta poikasesta täysikasvuiseksi asti ja perehtyisivät konnien lisääntymiseen niin, että myös Suomessa olisi mahdollisuus ostaa terraariossa syntyneitä ”kotimaisia” maakilpikonnan poikasia, jolloin luonnon kannat saisivat olla yhä suuremmassa määrin rauhassa. Maakilpikonnien lisääntyminen ja CITES – todistus kuuluvat siis saumattomasti yhteen. Viime vuosina mm. Ruotsissa ja muutamalla suomalaisella kasvattajallakin on ollut myynnissä nelivarvaskilpikonnien Suomessa kuoriutuneita poikasia. Nykyään eri maakilpikonnalajeja kasvatetaan Suomeen verrattuna aika runsaastikin.

Maakilpikonnan laji - tärkeä tieto

Kuva CITES-todistuksessa joskus esiintyvistä tunnistuskuvista. Tunnistuskuvia on yleensä kaksi, ala- ja yläkilvestä. Useimmilla maahantuoduilla konnilla ei ole CITES-todistuksessaan tunnistuskuvia lainkaan. Tällä Testudo Hermanni Boettgerilla sellaiset oli.

Eläintä, joka kuuluu CITES – todistuksen piiriin, ei kannata ostaa ilman CITES – todistusta, ellei sillä ole kasvattajan kirjoittamaa ja viranomaisten vahvistamaa syntymätodistusta. Kasvattaja taas on henkilö, jonka terraariossa maakilpikonnan poikaset ovat kuoriutuneet ja usein hän omistaa aikuisia maakilpikonnia, joiden poika- sia kyseiset yksilöt ovat. Kasvattaja ei voi siis olla kuka tahansa maakilpikonnan edellisistä omistajista. Kun olet ostamassa maakilpikonnaa, myyjän tulisi osata kertoa sinulle, mistä maakilpikonnat on tuotu eli niiden alkuperämaa ja niiden laji. Jäljestäpäin maakilpikonnan lajin tunnistaminen (tieteellinen nimi ja sen mahdollinen alalaji) voi osoittautua mahdottomaksi ja vähintäänkin erittäin vaikeaksi prosessiksi. Jos Myyjä ei kykene kertomaan maakilpikonnan, on varsin todennäköistä, että maakilpikonna on saanut jo pidemmän aikaa vääränlaista ruokaa ja väärää hoitoa.

Ennen ostopäätöstä kannattaa varmistaa vielä kokeneilta maakonnanomistajilta tai kirjallisuudesta varmistaa onko konnasi varmasti sitä lajia kuin myyjä tai entinen omistaja on väittänyt sen olevan, sillä jos itse hoidat sitä tietyn (väärän) lajin vaatimusten mukaisesti, konnasi saattaa menehtyä. Jos kilvessä jo valmiiksi näkyy muhkuraisuutta (pyramidikasvua, joka voi seurata liiasta ruokkimisesta tai väärästä ruokavaliosta) ja selkärangan kasaan/mutkalle painumista tai jos samassa terraariossa pidetään eri lajin yksilöitä tai sairaita saman lajin yksilöitä, tällaisen historian omaavaa maakilpikonnaa ei kannata sillä kertaa ostaa. Kilven tulisi olla sileän ja symmetrisen näköinen ja kilven sivuprofiilin tulisi olla alusta loppuun saakka yhtenäistä kaarta. Samoin muiden sairauksien mahdollisiin oireisiin tulisi jo ostotilanteessa kiinnittää huomiota. Sairauksien oireista enemmän asiaa osiossa ”Maakilpikonna sairastaa”. Myös kilpikonnan ostamisen jälkeen todistus tulee säilyttää tarkasti tallessa. Jos joudut joskus luopumaan konnastasi, CITES – todistus on eräs tärkeä ”valttikortti”, samoin jos muutat ulkomaille ja haluat maakilpikonnasi mukaan uuteen maahan.

Ongelmia vieraskielisen tekstin lukemisessa?

Jos et saa selvää mitä CITES-todistuksessa lukee, voit lähettää kopiokoneella otetun kopion konnasi CITES-todistuksesta ja vetää sen päälle raksit tai pitkän poikkiviivan kuulakärkikynällä (jos kopio eksyy jostain syystä matkalla, sitä ei voi kukaan käyttää laittomiin tarkoituksiin kuulakärkikynä rakseista johtuen, paksun tussin käyttöä emme suosittele, sillä tekstistä voi olla sen jälkeen vaikea saada selvää) ja lähettää sen Maakilpikonna.com tiimille tutkittavaksi. Maakilpikonna.com yhteyshenkilön osoitteen saat tietoosi, ottamalla yhteyttä sähköpostitse Maakilpikonna.com tiimiin. Älä koskaan lähetä alkuperäistä todistusta tai luovuta sitä toiselle osapuolelle, sillä alkuperäinen todistus kannattaa aina pitää hyvässä tallessa. Koitamme tiimin kanssa parhaamme tutkia mitä Cites todistuksessasi on selitetty uudesta konnastasi. Koska tämä perustuu täysin vapaaehtoistyöhön, emme ota vastaan mitään korvausta, emmekä myöskään pyri täydelliseen sanasta sanaan kääntämiseen, vaan vain tärkeimpien asioiden selvittämiseen todistuksesta. Liitä kopion mukaan tiedot siitä mikä lajin konnana olen konnasi hankkinut sekä omat yhteystietosi (mieluiten sähköpostiosoite, johon voimme vastata suoraan). Hävitämme lähettämäsi kopion heti, kun olemme tutkineet sen ja vastanneet kysymyksiisi.

Palaa sivun alkuun