|
|

|
|
Kuvassa Kreikankilpikonnan poikanen luolan edustalle kaivautuneena. Kaikille maakilpikonnille on yhteistä tarve kaivella. Siksi niille tulisi sekä lattialla että terraariossa järjestää esim. suurehko laatikko, jossa olisi esim. haketta tai hiekan ja lannoittamattoman turpeen seosta kaivelua varten.
|
|
Päivitykset
Maakilpikonna.com sivusto on julkaistu ensi kerran 6.12.2003 Itsenäisyyspäivän iltana. Sivustoa pyritään jatkuvasti muokkaamaan ja lisäämään harrastajille ja maakilpikonnan kasvattajille hyödyllistä tietoa. Sivuston Ilmainen laskuri on asetettu toimimaan pari päivää koko sivuston julkaisemisen jälkeen ja on ollut toiminnassa siitä lähtien. Alkuvaiheen jälkeen päivityksiä jatketaan kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa, tarpeen mukaan.
13.12.2003 Luotiin “Kotimaisia poikasia” -sivusto, johon kerätään eripuolella Suomea asuvia maakilpikonnien harrastajia ja kasvattajia. Lisäksi joitakin tekstejä pilkottiin omiksi sivuikseen. Päivitykseen ehti myös joitakin uusia digitaalisia kuvia.
22.12.2003 Kotimaisia poikasia -sivut päivitetty. Lisää kuvia lisätty Maakilpikonnalajit -osioon. Uusi sivu lisätty, Maakilpikonna.com sivuilla esiintyvät kilpikonnat kuvineen ja omistajatietoineen. Yksi tiimiläisistämme sai kotiinsa uuden kotia vailla olleen uroskonnan, alla ensikuvia uudesta perheenjäsenestä.
26.12.2003 Lisättiin Lempinimilista -sivu, josta voi käydä hakemassa vinkkiä uuden konnan nimeksi. Lisää lajeja Maakilpikonnalajit -osioon ja lisää kuvia mm. Kilpikonna sairastaa -sivuille. Kaksi kuvaa hiilikilpikonnista lisätty Maakilpikonnalajit -osioon. Arskan tietoja alla olevassa esittelyssä korjattu, laji varmistunut nelivarvasmaakilpikonnaksi ja ikä 62 - 63 vuotta pitää paikkansa.
31.12.2003 Sivujen vuosilukujen päivittäminen Uutta vuotta varten. Uusi Ilmoitussivusto avattu ja yksi uusi yhteystieto lisätty Kotimaisia poikasia -sivustolle. Konnaesittelyihin muutama uusi sivuillamme esiintyvä konna lisää. Korjauksia ja lisäyksiä mm. Talvilepo vai horros sekä Maakilpikonnalajit -sivuille. Alla olevaan Uusin tulokas -esittelyyn lisätty Arskan kaivelulaatikko. Kävijöitä juuri ennen vuoden vaihtumista oli 1038 sivuilla olevan laskurin mukaan. Laskuri ei ole ollut vielä kokonaista kuukautta päällä.
1.1.2004 Korjattiin kaksi toimimatonta linkkiä, lisää tavaraa kilpikonna sairastaa -sivuille. Palautetta ja huomioita sivuista kaivataan! Ruokapäiväkirjan kaavio lisätty nyt myös suoraan näkyviin Ruokapäiväkirja -sivulle. Pieni korjaus Talvilepo vai horros -sivulle.
3.1.2004 Ilmoituksia -sivu päivitetty, Suomalaisia kasvattajia -sivu muutettu Kotimaisia poikasia nimelle ja sen tekstit päivitetty.
4.1.2004 Noin puolet Maakilpikonna.com sivustojen kuvista sai kuvatekstit. Loput kuvatekstit laitetaan seuraavassa päivityksessä. Kotimaisia poikasia -sivuja muokattiin jälleen ja perustelut UV-lampun käytöstä laitettiin lisää perusteluja Terraario -sivuille. Vesikilpikonnat -sivustoa on olettu kehittämään. Ilmoituksia -sivu muutettu Osto ja myynti -nimelle, helpommin löydettävissä.
8.1.2004 Webmasterin flunssan takia kaikki Maakilpikonna.comin kuvien kuvatekstit eivät ole vielä valmiita. Talvilepo vai horros -sivulle on lisätty kappale Talvihorros pähkinänkuoressa ja joitakin tietoja on hieman muokattu. Matoja ja loisia -sivuille on lisätty ohjeistus vakavan mato/loistartunnan saaneiden pienten kreikankonnien madottamisesta. Korjauksia Ruokavalio -sivuille, ohjeistukseen vitamiinien ja liitujauheen käytöstä. Tavutusvirheitä poistettu. Meksikon metsäkilpikonnan lajikuvaus lisätty Maakilpikonnalajit -sivulle.
9.1.2004 Mitä kysyä konnan myyjältä luettelo lisätty Hankkiminen -sivulle. Kuvatekstit kirjoitettu loppuun. Osto ja myynti -sivuja muokattu. Loput tavutusvirheet poistettu. Lisää uusia kuvia Kilpikonna sairastaa -osiossa. Tästä eteenpäin siirrytään pääasiassa viikkopäivityksiin eli muutoksia tulee kerran viikossa. Tämän sivun loppuun lisätty selitys miten tiimiläisemme rakensi rampin konnan kaivelulaatikkoon. Vesikilpikonnat -sivustolle paljon uusia kuvia Herpetomaniaankin konnia kuvanneelta Jouko Huoviselta. Tekstejä myös korjailtu ja Konnaesittelyt -sivuille lisätty muutama uusi konna. Lisätty esimerkkikuva konnan puolittaisen talvilevon herättelypäivää varten valmistetusta ruokalautasesta Ruokapäiväkirja -sivulle.
14.1.2004 Korjauksia Terraario sivulle - UV-lamppuista kertovaan osioon sekä Kilpikonna sairastaa -sivulle tarkennuksia lämpöhoidon toteuttamiseen. Terraario -sivulle lisätty uusi kappale kissanhiekan sopivuudesta maakilpikonnan terraarion pohjamateriaaliksi. Kuvia verenmyrkytyksestä kuva teksteineen Kilpikonna sairastaa -sivulla. Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Kuvatekstien luettavuutta parannettu. Jacksonin arvo -sivulle lisätty pienten konnien taulukko. Lisää tekstejä Kilpikonna sairastaa -sivuille, mm. RNS-taudista. Lisääntyminen -osion munintaa koskevia kappaleita on selkeytetty ja tarkennettu. Maakilpikonna.com -pääsivun alareunaan lisätty tulostamista varten ruoka-ainelista. Ruokapäiväkirja -sivulla oleva linkki taulukkopohjaan muutettu .rtf tiedostoksi. Pitäisi avautua helpommin.
21.1.2004 Osto ja Myynti -sivu päivitetty.
27.1.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Maakilpikonnalajit -osioon lisätty esittely Bellinsaranakilpikonnista. Uusi Maakilpikonna.com tiimin jäsenen Wilhelmiina nimisen kreikankonnan ensikuvat lisätty Uusin tulokas otsikon alle tämän osion jälkeen.
1.2.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Ajankohtaista -sivulle kortjattu kirjoitusvirhe Arskan ikään liittyen. Terraario -sivulle lisätty kuvia uudesta terraariosta. Tietoja kreikankonnan ilmankosteusvaatimuksista on korjattu Maakilpikonnalajit -sivulle. Korjauksia ja uutta tietoa Cites-todistuksesta CITES -sivuilla.
7.2.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty.
15.2.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Pieni Suomessa syntynyt nelivarpaan poikanen on myynnissä! Ruokavalio -sivun tiedot uusittu. Uusittu jääkaapin oveen tarkoitettu liite Maakilpikonna.com -pääsivulla.
25.2.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Poikasia -sivulle ilmoitus Leena Seiseltä, 14 leopardikilpikonnan munaa haudonnassa! Samoille sivuille on ilmesytynyt ko. kasvattajalta 2 uutta kuvaa.
1.3.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty.
13.3.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Nelivarvaskilpikonna Arska on siirtynyt uudelle omistajalle. Alla olevassa Arskan esittelyssä siitä pieni pätkä. sivuilla olevissa kuvissa jatketaan yhä käytäntöä, jossa kuvan ottajan/kuvan omistajan nimi painetaan kokonaisuudessaan jokaiseen kuvaan. Näin pyritään välttymään kuvien väärinkäytöltä.
22.3.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty.
27.3.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Paljon uusia ilmoituksia!
4.4.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Poikasia -sivuille päivitetty Tanja Joen paikkakuntatiedot.
6.4.2004 Osto ja Myynti -sivu päivitetty.
29.4.2004 Osto ja Myynti -sivu päivitetty.
25.5.2004 Osto ja Myynti -sivu päivitetty. Uusi konna konnaesittelyssä sekä sama Maakilpikonnalajit -sivuilla Leopardikilpikonna-kohdassa.
4.6.2004 Maakilpikonna.com -sivujen webmaster vaihtui. Webmasterina ja yhteyshenkilönä tiimillä nyt Niina Hallikainen, sivujen perustaja Kirsi Koskinen jää pois päävastuusta terveydellisistä syistä (allergia ja konnista luopuminen). Osto ja Myynti -sivut päivitetty. Tästä syystä sähköpostiosoite: kirsi.koskinen@maakilpikonna.com poistuu toiminnasta ja uusi yhteyshenkilöosoite on niina.hallikainen@maakilpikonna.com.
12.6.2004 Osto ja Myynti -sivut päivitetty.
Talviterveisin, Maakilpikonna.com tiimi
Uusin tulokas
|

|
|
Kuvassa Wilhelmiina on lähes 4 -vuotias kreikkalainen maakilpikonna. Wilhemiinalla on hieman pyramidikasvua kilvessään. Tässä Wilhelmiina toista kertaa kylvyssä pesuhuoneen lavuaarissa. Jalat tyttömäisesti edessä.
|
|
Niin sitten saavuimme illalla 26.1.2004 kymmenen jälkeen kotiin. Matka meni hyvin, alkumatkasta konnuli kakki ja tutki boksin sisältöä, kaivautui froteepyyhkeeseen ja nukahti. Välietapilla Tampereelta Ouluun konna pääsi kylpyyn ja söi salaattia Nutrobalilla. Nukahti taasen. Wilhelmiinaksi nimetty konna joikin kylvyssä. Lämpötila pysyi tosi hyvin boksissa ja välillä aukaisimme boksin kantta, jotta ilma vaihtui ja tuli uutta happea. Lähes koko kotimatkan Wilhelmiina nukkui lähellä lämmintä vettä sisältävää muoviastiaa. Kotiin tultuamme desinfioin meidän karanteeniterran, laitoin lannoittamatonta turvetta pohjalle muutamia senttejä ja kaksi keraamista piiloa. Konnuli kömpi heti isompaan piiloon nukkumaan ja kaivautui pohjamatskuun. Aamulla jätin sille salaatinlehden ja kuivattuja kotimaisia lehtiä + kuivattuja niittykukkia sekä vesiastian. Kuvia uudesta tulokkaasta en ehtinyt ottaa vielä, mutta niitäkin otetaan varmaan jo tänään, kun pääsen töistä pois.
|

|
|
Kuvassa Wilhelmiina uuden omistajansa kädessä kylvyn jälkeen.
|
|
Konnuli noudettiin Tampereelta tänne Oulun seudulle, oli muutenkin reissua siihensuuntaan. Wilhelmiina on lähes 4 vuotias kreikankonna ja tällä hetkellä näyttää että siitä saattaa tulla naaras. mutta itse asiaan: Kaksi pientä ropleemaa olen havainnut. Konnan toisen silmän laidassa on ruskeaksi värjäytynyttä (hiekasta) vanhaa nahkaa ja se peittää uloimman silmäkulman. Siihen en ole koskenut, ennenkuin tiedän mitä se on. epäilen että oisi vanhaa nahkaa joka ei ehkä elinympäristön kuivuuden vuoksi ole irronnut. Toinen on se, että konnan leuat tuntuvat olevan hiukka tylsät, ei saa paloja irti esim salaatista. epäilen että on rouskinut jonkun verran hiekkaa ja se oisi ehkä tyslistänyt nokkaa, mutta se on vaan mututuntuma.
|

|
|
Kuva: Kun kylpyvesi on sopivan lämmintä, konna osoittaa rentoitumisensa ojentamalla kaikki raajat suoriksi. Wilhelmiinaa pikkuisen pelotti, joten se levitti vain takajalkansa ja piilotti päänsä kilpeen. Eturaajat olikin sitten helppo vetää vielä pään suojaksi.
|
|
Konnalla on aavistuksen verran pyramidikasvua, ei kovin paljon. Samoin kun se on elänyt 2 vuotta hiekkapohjaisella terralla on jonkun verran silmissä ja kilvessä merkkejä nestevajauksesta, ei pahasta sellaisesta mutta kuitenkin. Pitää ottaa noi kuvat ja pyytää teiltä kommenttia mikä silmäkulmassa mahtaa olla. Muutoin konna on erityisen virkeä ja eloisatapaus, ei merkkejä mistään sairaudesta etc. eli edellinen hoitaja on kyllä hoitanut hyvin, samoin ruokavalio on ollut oikeanlainen. Ensimmäisen päivän Wilhelmiina nukkuin keraamisessa luolassaan iltamyöhään saakka. Matka oli varmaan väsyttävä ja se nukkuin tavallista enemmän. Kymmenen jälkeen illalla se heräsi ja teki muutaman kierroksen karanteeniterraariossaan.
|

|
|
Kuva: Karanteenin ajan Wilhelmiina saa olla erityisesti karanteeniooja varten sisustetussa terraariossa. Viihtyvyyden lisäämiseksi konnalle on latettu parin sentin paksuudelta pohjamateriaalia terraarioon. tässä Wilhelmiina syö salaatinlehteä. Karanteeni kestää noin 4 viikkoa, jonka aikana konna madotetaan ja sen terveyttä tarkkaillaan.
|
|
Seuraavana päivänä ruoka maistui jo hyvin ja Wilhelmiina oli virkkuna koko iltapäivän. Kylvyn jälkeen se söi vielä salaatinlehteä, kierteli ja kiipeili keraamisen luolan päällä ja kaivautui lopuksi luolan perälle nukkumaan. Karanteeniterraariossa Wilhelmiina viettää seuraavat 4 viikkoa, jonka jälkeen se pääsee tutustumaan toiseen kreikankonnaamme, joka on sitä vähän pienempi Hercules. Karanteenin aikana seurataan Wilhelmiinan terveyttä, silmäkulman paranemista ja annetaan konnalle matokuuri. Matkastressin aikana konnalla olevat madot ja loiset voivat lisääntyä jopa niin paljon, että konnan yleiskunto alkaa heiketä, jolloin se on alttiimpi sairastumaankin.
|

|
|
Kuvassa Wilhelmiina tutustumassa kylpyhuoneeseen. Sen kilpi on kova ja tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Aina näin ei ole ollut. Edellisen konnan omistajan luokse tuleessaan konnan kilvessä oli hieman enemmän pyramidikasvua kuin nyt ja kilpi oli pehmeä kalkkivajauksesta johtuen. Pahoja kalkinpuutoksen aiheuttamia vaurioita Wilhelmiinalla ei kuitenkaan enää ole. Edellinen omistaja on tehnyt hyvää työtä.
|
|
Ennen terveystarkastukseen viemistä, konna saa levätä matkan rasituksista kaksi kolme viikkoa. Konnan alaleuka ja leuan terävyyden puute täytyy tarkistaa eläinlääkärillä, jotta oikeanlaisesta hoidosta voidaan varmistua. todennäköisimmin ylikasvaneita leukoja täytyy hioa pidemmän aikaa ennenkuin tilanne paranee. Ensinäkemältä konnan leuka ei kuitenkaan vaikuta pahalle ja syödesään konna käyttää tavallista enemmän eturaajojen kynsiä apunaan ruuan pilkkomisessa ja suuhun saamisessa. Varsin valloittava pikkukonna kaiken kaikkiaan. Uskoisin myös, että konnan nuoresta iästä johtuen myös kilven pyramidikasvu jatkaa tasoittumistaan, kun oikeanlaista ruokavaliota jatketaan. Konna vaikuttaa hyvin elinvoimaiselle ja terveelle yksilölle.
|

|
|
Kuvassa Wilhelmiinan silmäkulma, jossa hieman kuivuneen näköistä hiekkapohjaterraarion pohjamateriaalin värjäämää vanhaa nahkaa joka ei ole jostain syystä lähtenyt irti. Vaikka kuva on epätarkka silmän vasemmassa reunassa olevan vanhan parkkiintuneen nahaan näkee selvästi. Konnan naamassa oleva valkoinen jauhe on matokuuri lääkettä, joka konnalle aloitettiin heti kolmantena päivänä kotiin tulon jälkeen. Kuvassa konna on karanteeniterraariossa, jossa pohjamateriaalina lannoittamatonta turvetta.
|
|
Kuvassa Wilhelminnan silmäkulma, johon on vasemmalle puolelle jäänyt vanhaa hiekan värjäämää ihoa. Hieman kosteammassa elinympäristössä vanha nahka pitäisi irrota kokonaan pois. Valkoinen tai harmahtava jauhe konnan kuonossa on matokuurilääkettä, joka aloitettiin konnalle pian sen saapumisen jälkeen. Matolääke tarkottiin konnalle salaatinlehteen käärittynä murskatun jauheen mudossa. Wilhelmiina ei ole nirso konna, sille on tähän mennessä kelvannut hyvin kaikki terveellinen ruoka lääkkeineen päivineen. Maakilpikonnille tulisikin antaa monipuolisesti niille sopivia ruokia pienestä pitäen, jotta ne suureksi kasvettuaankin suostuisivat syömään monenlaisia kasviksia ja lehtiä. Aikuisen konnan totuttaminen laajaan ruokavalioon vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa.
|

|
|
Kuvassa Wilhelmiinan alakilpi kylvyn jälkeen. Tieteelliseltä lajiltaan Testudo hermanni boettgeri.
|
|
Wilhelmiinan alakilpi. Konnan kilpi näyttää kiiltävälle, koska kuva on otettu heti kylpemishetken jälkeen. Konnan kilpeä ei tule hoitaa öljyämällä sitä, sillä kilpikudos on hengittävää huokoista materiaalia, joka tukkeutuu, jos sitä öljytään tai rasvataan.
Nelivarvasvanhus
|

|
|
Kuvassa Neliarvasuros ensimmäisellä kierroksellaan asunnossamme.
|
|
Haimme 21.12.2003 nelivarvaskonna Arskan kotiin. Kilpi on sen verran erikoisen näköinen että on vaikea sanoa varmasti onko Arska nelivarvas vaiko jotain muuta. Huomenna lähdemme Arskan kanssa lääkäriin, sillä on nokka kasvanut liian pitkäksi. Arska on jo "ikäihminen" uroskonnaksi ja se oli vailla uutta kotia. Ei ollut myynnissä, vaan saimme sen *hyvään kotiin* ehdolla. eikä kumma kyllä tullut edes ilmoittelujeni perusteella, vaan tutun kautta. Tämä on siis meidän kolmas konnamme. Kokoa Arskalla oli 740 grammaa ja pituutta 15.8 cm. Viereisessä kuvassa Arska ensi kerran kiertämässä asuntoamme. Arska on meidän ensimmäinen iso konna ja olimme jo pian ensitapaamisen jälkeen hyvin kiintyneitä siihen.
|

|
|
Kuvassa Arska ihmettelee takan edessä olevaa metallilevyä. Haisteli ja kopisteli sitä nokallaan pitkän tovin.
|
|
Virolainen perheenäiti oli tuonut sen 1990 tai 1991 Suomeen ystäväperheelleen tuliaisiksi ihan yllättäen ja konna on asunut Suomessa samassa perheessä 12 - 13 vuotta. Ikää virolaisrouvan mukaan oli 50 vuotta, kun konna tuotiin Suomeen. Eläinlääkärin arvioin mukaan Arska todella on yli 50 vuotias konnavanhus eli virolaisrouvan silloinen arvio on paikkansapitävä ja konnalla ikää nyt 62 - 63 vuotta. Vanha se on ja kilpi on jonkun verran kärsinyt (painaumia kilvessä ilmeisesti joskus ollut kalkkivajetta). Kilven eri osien sileydestä päätellen konna on kerätty aikoinaan suoraan luonnosta jo aikuisiän saavuttaneena.
|

|
|
Kuvassa Arskan ensimmäinen pesu yritys kraanan alla. Arskan kilpeen oli pinttynyt aika hajurikas määrä ulostetta ja virtsaa, josta osa lähtee cvain kulumisen kautta pois.
|
|
Vitamiinia on saanut, mutta UV-valo ja lämpölampun alla kelliskely on ihan uutta tälle konnalle. Puuroa (huono juttu) on saanut silloin tällöin, muuten ruoka on ollut ihan ok kasvisruokaa. Nukkunut on talvisin sen verran kuin on unta piisannut useimmiten kuukauden tai hieman yli, Horrostanut ei ole koskaan. Kuvassa Arskan pesua kraanan alla. Harjasta tuli Arskan oma pesuharja, ruoka-astioiden tiskaamiseen se ei tämän jälkeen enää sovellu.
|

|
|
Kuvassa Arskan alakilpi puhdistamisen jälkeen. Pinttynyttä Likaa jäi vielä runsaasti.
|
|
Puhdistuksen jälkeenkään ruskeaa pinttynyttä likaa ei ihan saanut pois. En ole varma onko nelivarvaskoirailla muutenkin samanmoinen alakilpi, hurjine esansseineen (virtsan haju oli vahva, kuten entiset omistajat lupailivat).
|

|
|
Kuvassa Arskan yläkilpi painaumineen muistona hankalista ajoista.
|
|
Arska päältä. Tässä näkyy selvemmin Arskan yläkilven painaumat (keskellä). Kilven kummallisuuksista huolimatta Arska on aivan ihana persoonallisuus ja sen kesyydestä päätellen todella rakkaudella hoidettu, vaikka osa perustarpeista (mm. UV- ja lämpölamppu) onkin jäänyt täyttämättä. Arska kulkee meidän perässämme joka paikkaan, sinne missä on Actionia - tai lähinnä toiveita siitä, että saisi jonkun herkkupalan, kuten tomaattia tai kurkkua! Jos mieheni kuuntelee musiikkia Arska aloittaa heti marssin musiinkin suuntaan, ukkoni jalkojen alle.
|

|
|
Kuvassa Arska lämpölampun alla. Kasvain näkyy vaaleampana pullistumana konnan etujalan yläpuolelle kaulassa lähellä kilpeä.
|
|
Arskan nokka esillä. Tätä lähdemme siis eläinlääkäriin lyhentämään. Kynnet tarvitsevat myös lyhentämistä, käveleminen vaikeaa. Papukaijanokka vaikeuttaa kilpikonnan syömistä ja lopulta konna saattaa lopettaa kokonaan syömisen. Samalla leuat voivat kehittyä väärään suuntaan, mikä on peruuttamatonta. Arska syö vielä hyvin, mieluiten kädestä ja kaikki ruoka käy. Vitamiinitkin menee ihan jees. Kuvassa näkyvä etujalan ja kaulan taitteessa oleva “syylä” oli eläinlääkäri Riitta-Liisa Rajaniemen mukaan hyvälaatuinen kasvain eli polyyppi. Se poistetaan jollakin toisella kerralla puudutuksessa.
|

|
|
Kuvassa Arska kääntymässä kivien päällä. Hännän (iän myötä) kulunut terminaalipiikki näkyy varsin hyvin.
|
|
Arvelen, että Arska olisi nelivarvas kilpikonna. sillä on kulunut terminaalipiikki hännässä, neljä varvasta etu- ja takajaloissa ja muutenkin väritys sopisi parhaiten juuri nelivarvasmaakilpikonniin. Tämän arvion vahvistivat sekä eläinlääkärin että kokeneempien harrastajienkin lausunnot. Arska on siis nelivarvasmaakilpikonna.
|

|
|
Kuvassa Arskan oma nurkkaus ensimmäisenä iltana. Lämpöpaikan Arska otti omakseen heti, kuvassa olevan risukaaren seuraavana iltana.
|
|
Arska käveli huoneistoamme useaan kertaan ympäri ja haisteli kaikki paikat läpi. Puhelinpöydän viereen nukahti se sitten aikansa kierreltyään. Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet. Saimme varattua Arskalle ajan lääkäriin heti ylihuomenaamuksi. Päästään lyhentämään Arskan pitkää nokkaa. Arskan omaan nurkkaukseen tuli seuraavana päivänä UV-valaisin ja sitä seuraavana matelijoille tarkoitetut UVB-loistepurket. Lämpölamppujen lekottelupaikka sai heti mielenkiinnon heräämään.
|

|
|
Kuvassa Arska Lämpölampun alla. Lämpölamppu on hyvin oleellinen väline maakilpikonnien hoidossa - UV-lamppuakin tärkeämpi - vaikka molempia tarvitaan. Suurinosa maakilpikonnista on kotoisin lämpimiltä ja aurinkoisilta seuduilta ja ne tarvitsevat vaihtolämpöisyytensä ja hyvinvointinsa takia lämpölampun.
|
|
Kuva lämpölamppujen (klipsillä kiinnitettäviä spottilamppuja) päältä. Lamput jouduttiin sijoittamaan sen verran korkealle, että niitä piti kahden sijaan laittaa kolme, jotta lämpötila nousisi riitävästi. Lamput on kytketty ajastimeen, joka pitää lamppuja päällä 10 tuntia ja pitää niitä päällä 45 minuuttia ja sammuttaa 15 minuutiksi koko tuon 10 tunnin ajan. Näin vältytään ylikuumenemisen vaaralta.
|

|
|
Kuvassa Arska testaamassa kaivelulaatikon ramppia. Kaivelulaatikossa on runsaasti lannoittamatonta turvetta, jotta Arska voi halutessaan kaivautua laatikon lämpimään turpeeseen niin halutessaan.
|
|
Kuvia Arskalle ostetusta (kuvulla varustettu kissanhiekkalaatikko) kaivelulaatikosta. Ensimmäisessä kuvassa wc-paperirullista ja pahvista ilmastointiteipin, nitojan ja liiman avulla kasatusta rampista. Alkuperäisestä ruskeasta väristä Arska ei pitänyt lainkaan, se koitti pureskella ruskeita osia ja saada pahvisuikaleet irti rampista. Kun ramppi oli saatu päällystettyä kultaspraylla ja se oli kuivunut vuorokauden, Arska ei enää ollut kiinnostunut repimään paloja irti. Joko värisävy tai sprayn haju sai sen luopumaan rampin hajottamisaikeista. Ramppi on käytössä ahkerasti. Arska viettää sen alla päiväunet ja saattaa ohi kulkiessaan kiivetä sivusuunnassa rampi yli.
|

|
|
Kuvassa valmis ramppi päällystyämisen jälkeen (kultaspray). Kuvan ottamisen jälkeen Arska on testannut kaivelulaatikon ramppia useamman kerran. Sivulipareissa olevat pahvisuikaleet estävät konnan liusumisen sivuttain ja konna saa niistä halutessaan tukevan otteen.
|
|
Tässä Arskan kaivelulaatikon ramppi viimeisteltynä. Viikon kuluttua meille tulostaan Arska testasi ihan omin nokkinensa kaivelulaatikon kävelemällä ramppia pitkin kaivelulaatikkoon kaivelemaan. jonka pohjalle on laitettu runsaasti lannoittamatonta turvetta. tietääksemme Arskalla ei ole ollut koko elämänsä aikana kaivelumahdollisuutta. Maaliskuun alussa Arska siirtyi uuteen kotiin Ville Hoikkalan luokse. Siirron jälkeen Arskan entinen omistaja havaitsi, että pitkään jatkuneet allergiaoireet loppuivat muutaman päivän kuluttua Arskan muutosta. On siis syytä epäillä, että maakilpikonnasta irronneet nahanpalaset ja muu “eläinpöly” on kaikesta epätodennäköisyydestään huolimatta aiheuttanut allergisia reaktioita.
Miten valmistin rampin kaivelulaatikkoon
Otin ison pahvilootan leikkelin sen niin, että jäljelle jäi vain pohja ja kaksi pisintä sivua. Sitten niistä sivuista otin kapean kolmion muotoiset palaset pois. Leikkasin sitten vielä toisen pahvilootan ja liimasin sen kiinni pohjana olleeseen ensimmäiseen osaan, jotta olisi pohjasta tulisi riittävän vahva. Ylijääneet palaset leikkaisin kuvan mukaisesti 2cm paksuiksi riittävän pitkiksi suikaleiksi ja liimasin sekä siihen pohjaosaan päälle että sivuille. Sivuille liimasin ne liuskat pitkittäin (estää konnaa tippumasta rampilta) ja pohjaosan päälle sivusuunnassa niin, että konna saa otteen kiivetessään. Keräsin wc-paperirullia 17 kpl ja nidoin ne niittaajalla keskenään yhteen niin, että 9 rullaa ylimmäisenä, sitten 6 rullaa sen alla ja sitten 2 rullaa alimmaisena. Lopuksi nidoin koko nousevan 'pyramidin' kiinni itse ramppiin. Vielä ilmastointiteippiä suikaleiden päälle ja lopputulos viimeisteltiin kultaspraylla. Jos raaskii käyttää runsaasti ilmastointiteippiä käveluosasta saa lähes vedenpitävän - siis pissanpitävän. Ramppi on ollut käytössä nyt noin kuukauden ja toimii kuin unelma. Kestävimmän rampin toki saa, jos rakentaa ramppimuodostelman pleksilasista, joka on tosin aika hintavaa, ja päälle liimalla kunnolla kiinni muovimattoa tai allasmuovia. Pleksistä rakennettu ramppi on periaatteessa ikuinen.
Palaa sivun alkuun
|